Kovasti ollut kaikenlaisia kiireitä,ei ole edes blogia ehtinyt päivitellä.Tämän viikon ehdoton kohokohta on keskiviikkona kun meidän ihana,vanha herra SONY täyttää 11v.!Uskomattoman nopeasti on aika vierähtänyt.Muistan vielä niin hyvin kun haettiin Nummi-Pusulasta 7 viikkoinen,elämänsä ensimmäiset viikot navetassa asunut pieni napero kotiin.Pentuja oli 8 ja kaikki oli kuulemma kuin kopiokoneella tehtyjäKaksi urosta oli enää jäljellä kun menimme pentuja katsomaan.Pienempi,pippurisempi ja rohkeampi sitten lähti mukaan,kun 500 markkaa oli maksettuSony oli pentuna super villi.Herra ehti koheltaa yhtä ja toista."Paras" ja mieleenpainuvin temppu oli se kun Sony 4 kuukauden iässä söi oman painonsa verran maustettua grillilihaa.Mökillä oli grillipartyt ja poitsu jotenkin ihmeellisesti pääsi livahtamaan keittiöön ja ahmi lihat.Luulin että Sony räjähtää,niin uskomaton pallo se oli!Eläinlääkäri ei suositellut oksennuttamista vaan pennun pitämistä paikoillaan ja tilanteen seuraamista.Siinä sitten jokainen kantoi vuorollaan tynnyrivaavia sylissä.Vähitellen turvotus laski ja ei edes ripulia ahmatille tullut.Vitsit kun olis ottanut kuvan jätkästä niin jälkikäteen olisi saanut nauraa.Silloin ei kyllä naurattanut kun luuli,että ihan varmasti jätkä kuolee tai repeää,huh,huh.Elämä Sonyn kanssa on ollut värikästä,tarinoita riittäisi vaikka kuinka ja paljon!Nyt kun ikää on mittarissa ihan kiitettävästi,niin herra on huomattavasti jo rauhoittunut...

Sony on hulluna itsetehtyyn kuivattuun maksaan ja sitähän tietysti tehtiin tulevalle synttärisankarille.Keitän ensin siivutettua maksaa 10-15min valkosipulin kanssa,sitten leikkaan maksan paloiksi ja uuniin n.75 astetta yöksi kuivumaan.Kyllä on herkkua koirille!

Pete sammutti uunin aamulla 6 aikaan.Minä avasin uunin luukun pakatakseni kuivatut maksapalat pusseihin n.klo 9.Puhelin soi ja menin vastaamaan.En ollut keittiöstä pois kuin ehkä minuutin.Oli aika yllätys kun tulin keittiöön niin Sony oli työntänyt pään uuniin ja herkutteli maksapaloilla.No,Sony tulee koko elämänsä varmaan olemaan "velmuviirusilmä" ja onneksi uuni oli kylmäJäi sitä maksaa myös myöhempään herkutteluun.Sony ei ole tylsä koira eikä Sonyn seurassa aika tule pitkäksi.Huumoria kaverilla riittää!

Sony ei enää leluista välitä.Niinpä synttärilahjaksi Sonylle ostettiin herkkuja iso pussi.Kuivattua naudanfilettä,siankorvia,kuivattua mahaa ja pitkä sonnin suti.Suti piilotettiin mökillä ja tässä poika innoissaan korvat hulmuten juoksee löydettyään herkun piilosta.

Hilma oli sitä mieltä,että jaettu herkku on paras herkku.

Hilmalle oli kyllä ihan omakin pitkä suti varattu.

Sonykin sai sitten herkutella rauhassa.

Käytiin myös synttäri piknikillä.Sonylle ja Hilmalle oli varattu savulammasta evääksi.Pete pyytää kuvassa Sonylta temppua ja Hilma näyttää samalla tervehdystä.Ne tekee jotka osaa,Hilma varmaan ajattelee

Tuo Vatajan savulammas oli aika herkkua ja kelpasi meidän herkkupepuille,Sonylle ja Hilmallekin

Tehtiin Pedigree nauhasta kehä pellolle ja pidettiin synttäri match showSony innostui vallan kehässä esiintymään.Kauheesti ei olla pojan kanssa näyttelyissä pyöritty

Seisominenkin sujuu.

Hilma harjoitteli pöydällä oloa.Tämän shown voitti kyllä jo veteraani ikään ehtinyt Sony.Hilma vauhtimimmiä ei oikein tuo tylsä kehän kiertäminen jaksa innostaa.Pari kiekkaa voi juosta,mutta sitten on jo päästävä johonkin kivempaan puuhaan,kuten esim.....

Viherpeukaloa leikkimään!Eka satsi perunoita laitettiin maahan pari viikkoa sitten.Hilma oli kyllä silloin muualla,muuten olisi perunat varmaan samantien noussut ylös.Nyt Hilma vaan silloin tällöin käy pellolla pyörähtämässä.

Kaunokaiset kaivonkannella.Saaran ja Hilman ystävyys on uskomatonta.Jotenkin hassua,että 14v.kissamummeli ja puolivuotias koiranpentu voivatkin olla niin uskomattoman hyviä kavereita.Kaverukset leikkii keskenään,syö joskus yhdessä,pesevät toisiaan ja nukkuvat vierekkäin.Ihania tyttöjä!

Viime viikolla eläinlääkärin ilme oli vähintäänkin yhtä hämmästynyt kuin Hilmalla tässä kuvassa.Nimittäin...Olin lenkillä Sonyn ja Hilman kanssa.Hilma teki pusikossa kakat ja hyppäsi pois.Katsoin,että mitä sen pöksykarvoissa on ja pyyhin paperilla...MATO!Laitoin madon paperin sisään ja äkkiä kotiin.Onneksi Pete oli kotona kun minun piti lähteä töihin.Sanoin,että Hilma pitää viedä lääkäriin kun sillä on varmaan matoja ja laitoin madon purkkiin,että ottaa mukaan kun näytti niin omituiselta.Ihmettelin kyllä että kuinka sillä voi matoja olla kun olen ihan varmuuden vuoksi antanut sille kaksi DRONTAL kuuria sen jälkeen kun se on meille tullut.No Pete sitten lähti lääkäriin ja lääkäri poistui huoneesta tutkimaan matoa.Pete kuuli huoneeseen hetken kuluttua kun jostain kuului kovaa naurua.Lääkäri palasi huoneeseen ja sanoi:"Ei tämä mato kyllä kuulkaa mikään koiran sisäloinen ole!" elikäs siinä oli käynyt niin,että kun Hilma kykki pusikossa niin sen peppukarvoihin oli tarttunut joku luonnonmato mönkiäinenPete oli kuulemma halunnut vajota maan alle ja tästä lähin  jos vielä keräilen luonnosta matoja niin saan viedä ne näytille itseEi ollut siis Hilmalla matoja,mutta lääkäristä ostettiin resepti punkkilääke Bayvantic ja laitettiin Sonylle ja Hilmalle vuoden ensimmäinen karkoitusaine.Punkkien,täiden ja kirppujen lisäksi pitäisi karkoittaa myös hyttysiä.Ei olla ennen kokeiltukaan tuota ainetta.

Mökillä on jo ihanan vehreää.Nyt kun on satanut niin ensi viikonloppuna pääsee/joutuu jo varmaan ruohoa leikkaamaan.Viime viikolla kun oltiin Hilman kanssa Naulakallion pikkukoirien puistossa Mellunmäessä,niin kävi hyvä tuuri.Puistoon tuli sattumalta kaksi göötti herraa.Jaxonville kennelistä 6 vuotias Kaapo herra ja  2 vuotias Cimillan Paavo Ponteva.Molemmat meille uusia tuttavuuksia.Ei ihan jokapäivä sattumalta koirapuistossa ole kolmea gööttiä.Hilma ihastui Paavoon ja kaksikko juoksi ja leikki villisti.Paavo oli tietysti massavampi,mutta korkeus oli melkein sama kuin Hilmalla.No toivotaan,että Paavo on vaan pieni poikaHilma punnittiin eläinlääkäri käynnillä ja painoa oli 11kg.Mihin se pieni Hilma on oikein kadonnut?

Hilma on rauhoittunut paljon.Pikkupentuna remmikävelyt Sonyn kanssa oli ihan mahdottomia kun Hilma puri kokoajan Sonyn jalkoja.Nykyään remmikävelyt sujuu kuin unelma!Ihmisiä kun tulee vastaan,niin Hilma tarjoaa jo itsekin katsekontaktia ja teputtaa reippaasti ohi.Toisten koirienkin ohi jo päästään paljon sujuvammin kuin ennen.Hilman ei enää tarvitse kaikkia päästä moikkaamaan.Hilma on hyvin hiljainen göötti,ei hauku paljoakaan.Myös juoksijat ja pyöräilijät saa mennä rauhassa,joskus Hilma vähän meinää pinkaista perään mutta kun pyytää sen seuraamaan ja katsekontaktin niin hyvin tottelee.Mökillä Hilma meni ennen innoissaan omilla tutkimusretkillään,mutta nykyään pysyttelee melkein aina ihan meidän lähellä ja muutenkin lepäilee ja makailee enemmän.Pentutohotus alkaa vähän laantumaan.Luojan kiitosPikku neidistä on tullut esiin ihan uusia piirteitä.Hilma on kyllä super ihana pakkaus!!!

Sonyn kanssa toki on ihana edelleen leikkiä.

Sonykin monta kertaa oikein innostaa Hilmaa leikkimään,mikä ei tietysti ole vaikeaa!

Sony ei vaan opi sitä,että kun Hilman innostuttaa niin OFF nappia ei ihan heti sitten löydykään

Onnea on kaveri jonka kanssa leikkiä!Hilma on kyllä huomattavasti rauhallisempi vieraiden koirien kanssa.Tänäänkin puistossa leikki todella nätisti 4 kk ikäisen podengo tytön kanssa.Hilma on sosiaalinen tyttö ja tulee hienosti suuressakin laumassa kaikkien kanssa toimeen.Hilma on sellainen pusutteleva hömppä vielä.Pienien koirien puistossa kun ollaan niin Hilma haikailee aidan vieressä isojen puolelle.Meinaa varmaan mielessään,että pitäis päästä tuonne samankokoisten kanssa painimaanHilmalla on vuoren korkuinen ego!

Keskiviikkona kun Sony täyttää virallisesti 11v. niin Hilma ja Sony menevät taas koirakylpylään uimaan.Sonyn synttärikahvit tarjotaan MA 18.5. ja olen tälläkertaa tilannut täytekakun todelliselta kakkumestarilta.Ei paljasteta kakusta enempää,laitetaan siitä sitten kuva blogiin!ONNEA SIIS 13.5. RAKKAALLE SONYLLE joka täyttää 11v.!

Sony laiturilla huhtikuussa-09.