Uusia päivityksiä ei ole tullut siitä syystä,että olen ollut sairaalassa 18.11.-2.12. eli tasan kaksi viikkoa.Tuolloin 18.11.kun menin sairaalaan aamulla niin samana iltana alkoi ihan tajuton oksentaminen jota jatkui 6 päivää.Otettiin paljon verikokeita,selän ja pään magneettikuvaus,pään ja vartalon  TT kuvaus ja keuhkoröntgen.Tutkimuksissa selvisi,että minulla on aivojen neljästä laskimosta kaksi tukossa.Aloitettiin nesteytys ja hepariini liuotus hoito suonensisäisesti.Varsinkin ensimmäisen viikon kärsin sairaalassa hirvittävistä kivuista.Jokainen joka minut tuntee,voi jo siitä päätellä paljon tilastani,etten viikkoon pystynyt edes ajattelemaan mitä koirille kuuluu.Tietysti myös tiesin,että ne ovat Peten hyvässä hoidossa.Viikon jälkeen vähitellen alkoi mehu ja mehukeitot pysymään sisällä,sitten lopulta myös ruoka,kun sain pahoinvointilääkkeen aina ennen ruokaa.Hepariini suonensisäisesti lopetettiin 27.11. ja aloitettiin kaksi kertaa päivässä pistämään napapiikkejä.Useasti otettiin hyytymisverikokeita,kun liuotus hoidon kanssa pitää olla hyvin varovainen,kun minulla oli aivoverenvuoto 11.9. ettei tulisi uutta vuotoa.Lääkärit ovat nyt sitä mieltä,että minulla on ollut nuo tukokset jo pitkään ja ne aiheuttivat myös tuon syyskuisen vuodon.Paine aivoissa on ollut niin kova kun veri on päässyt poistumaan vain kahden laskimon kautta.Verenvuodon takia tukoksia ei vain syyskuussa nähty.Tuskalliset kaksi viikkoa siis on vietetty sairaalassa ja nyt ollaan kotona.Hepariinia joudun pistämään kaksi kertaa päivässä 6 kuukauden ajan.Lisäksi on lihasrelaksantteja niskakipuun ja jäykkyyteen ja panadolia pääkipuun,joka vielä voi olla hyvinkin kovaa.Sairaslomaa on vuoden loppuun.Jos nyt mitään positiivista tilanteessa on,niin se ettei tukokset ehtineet vielä vaurioittamaan aivokudosta eli pysyviä haittoja tai vikoja ei pitäisi jäädä.Kovin väsynyt olen ja henkisesti kaksi näin vakavaa sairautta lyhyen ajan sisään on aika rankka juttu ja mietityttää kovasti.Tässä lyhyesti tilanteesta.Nyt en taas vähään aikaa jaksa varmaan jättää kommentteja tuttujen blogeihin,mutta käyn  silti kurkkimassa kuulumisia ja olette mielessä!

Oli niin ihana,kun Pete tuli sairaalaan katsomaan minua ja otti kameran mukaan ja näytti uusia kuvia Hilmasta ja Sonysta.Toinen viikko sairaalassa oli ihan kaamea,kun oli niin kova ikävä kotiin.

Pete kävi koirien kanssa myös mökillä,koska siellä ne saavat nauttia vapaana olosta.Päivän leikkien jälkeen on mukava yhdessä nukkua.

Nää kaksi on kyllä niin superkavereita.Aina pitää olla mahdollisimman lähellä toista

Hilma ja Sony on meille niin uskomattoman rakkaita.Oli ihana kuulla sairaalassa ollessa,kun Pete kertoi mitä kaikkea kivaa on keksinyt koiruuksille.Eläinkaupasta oli haettu herkkuja ja Hilma mielellään maistelee Sonyn kanssa samaa luuta vaikka omakin olisi.Katsokaas Sonyn luu voi olla paremman makuinen,vaikka samanlainen olisikin

Taas yhdessä löhöilemässä.

Sängyssä uuden päiväpeiton päällä unet maistuu myös

Saaralta oli lohjennut hammas joka poistettiin ja samalla puhdistettiin kaikki hampaat.Turvallisuus syistä Saara oli kuljetuskopassa niin kauan kunnes kunnolla heräsi nukutuksesta.Hilma "nätisti" odotti kaverin heräämistä ja ihmetteli kun Saara ei lainkaan liikkunut 

Loppuun vielä kuva kaveruksista joka on otettu metsälenkillä ennen kun jouduin sairaalaan.

Nyt ei siis ollut lainkaan kivoja uutisia kerrottavana.Toivotaan,että pikkuhiljaa toivun tästäkin.Toipumisaika on pitkä ja voi tulla ylä ja alamäkiä.Henkisesti tietysti tämä on myös rankkaa.Hilma,Sony ja Saara tuovat paljon iloa elämään ja on hienoa,että minulla on niin upea mies kun Pete,joka auttaa joka asiassa ja hoitaa nyt toistaiseksi enemmän  myös  koiria kun olen toipilas.Aina sekään ei ole itsestään selvyys joka perheessä.On mukavaa kun myös mies on "koirahullu"

Koirat saivat ihan uskomattoman riemuhepulin,kun tulin kotiin.Varsinkin Hilma seuraa minua nyt aivan kokoajan ja neidille tulee kauhea hätä,jos menen suihkuun ja hän jää oven ulkopuolelle.Yöllä on vähän vaikeuksia nukkua,kun Sony röhnöttää selän päällä ja Hilma nukkuu tyynylläni.Kait ne haluaa varmistaa,ettei mamma taas katoa jonnekinIhania ystäviä minulla